Avaustilaisuus

Tutustu Virtuaalisten järjestömessujen avaustilaisuuden ohjelmaan! Avaustilaisuus järjestetään 2.3.2021 klo 10-11. Ohjelman tarjovat Virtuaalisten järjestömessujen järjestäjät.

Voit lukea sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen virallisen avauspuheenvuoron alta:

Hyvät järjestömessujen osallistujat,

lämmin kiitos kutsusta tulla avaamaan tämä järjestötoimijoiden yhteinen tilaisuus.

Näiden virtuaalisten järjestömessujen teemana on osallisuuden ja hyvinvoinnin tukeminen. Teema on erityisen tärkeä etenkin näinä poikkeuksellisina aikoina. Ihmisten hyvinvoinnin tukeminen ja osallisuuden vahvistaminen ovat kansalaisyhteiskunnan tärkeimpiä tehtäviä.

Nämä virtuaalisesti toteutetut messut ovat myös erinomaisen hyvä esimerkki järjestökentän ketteryydestä ja joustavista toimintatavoista, jota järjestöt ovat osoittaneet koronakriisin eri vaiheissa muokkaamalla toimintaansa kulloiseenkin tilanteeseen sopivaksi. Koronakriisin aikana järjestöissä on syntynyt monia uusia toimintamalleja, joita voidaan jatkossakin hyödyntää ja edelleen kehittää.

Koronakriisi on vaikuttanut meidän kaikkien arkeen ja elämään monella tapaa. Kriisin hoidossa keskeistä on ollut suojella ihmisten oikeutta elämään ja terveyteen. Kriisi on kuitenkin lisännyt monen kohdalla yksinäisyyttä, taloudellista ahdinkoa, osattomuutta ja psyykkistä kuormaa.

Ne ihmiset, joilla on elämässä jo valmiiksi haasteita, ovat kuormittuneet muita herkemmin ja kuormittuvat epidemian kestäessä yhä enemmän.

Kriisi on tuonut esiin myös järjestöjen merkityksen vapaaehtoistyön ja kansalaisten aktiivisuuden alustana, kun ihmiset ovat lähteneet innokkaasti auttamaan toisiaan sekä omatoimisesti että järjestötoiminnan kautta. Moni on järjestöistä löytänyt itselleen mielekkään keinon olla tukena toisille. Apua tarvitseville on järjestetty niin kauppa-apua kuin erilaisia neuvonta- ja huolipuhelimia sekä vertaistukea.

Annettu apu täydentää julkisten palvelujen toimintaa, mikä on osoittautunut kriisin keskellä entistä tärkeämmäksi. Avun tarjoajille työ on puolestaan tuonut kokemuksia omasta tarpeellisuudesta ja hyödyllisyydestä ja hyödyt ovat olleet monen suuntaisia.

Järjestöjen vahvuutena on autettavien ihmisten arjen tuntemus, jolloin toimintaa on nopeasti voitu muokata ihmisten muuttuviin tarpeisiin sopivaksi. Kriisin aikana toiminnalla on ollut myös tärkeä rooli tuoda näkyviin tätä tietoa haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten arjesta ja haasteista.

Kriisin jatkuessa meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, etteivät kriisin negatiiviset vaikutukset kohdennu kohtuuttomasti haavoittuvassa ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Tässä järjestöillä on tärkeä rooli. Ihmisten kohtaaminen ja tukeminen erilaisissa elämäntilanteissa ja elämänvaiheissa ovat sitä työtä, josta järjestöillä on erityistä osaamista ja jossa järjestöt pystyvät täydentämään julkisia palveluita.

Järjestöjen ja kuntien kumppanuus luo mahdollisuuksia tuoda hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistäminen lähelle ihmisten arkea. Järjestöt tarjoavat ihmisille mahdollisuuden kuulua yhteisöön ja tuntea itsensä merkitykselliseksi sekä löytää mielekästä tekemistä yhdessä muiden kanssa.

Järjestöjen kautta ihmisten on myös mahdollista saada äänensä kuuluviin. Myös erilaiset neuvottelukunnat ja verkostot toimivat tärkeinä keskustelufoorumeina. Elinvoimainen kansalaisyhteiskunta on tärkeä osa toimivaa demokratiaa ja sen kautta ihmisten ihmiset voivat aidosti vaikuttaa.

Järjestöt ovat myös yhteiskunnan merkittävä resurssi. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä on rekisteröity kaikkiaan noin 10 000. Valtakunnallisia järjestöjä on tällä hetkellä arviolta noin 100.

Kansalaisjärjestöjen toiminnassa erityistä huomiota on kiinnitetty niiden yleishyödylliseen luonteeseen ja niiden tuottamiin yhteiskunnallisiin suoriin ja epäsuoriin hyötyihin. Kansalaisjärjestöt kartuttavat osaltaan yhteiskunnan aineellista, henkistä ja sosiaalista pääomaa, vahvistavat julkista toimintaa ja täydentävät julkisia palveluja.

Kansalaisjärjestöjen organisoima tai ylläpitämä toiminta on monilla aloilla laajentunut laaja-alaiseksi vertaistoiminnaksi. Ne täydentävät myös elinkeinotoimintaa erityisesti niissä kohdissa, joissa kaupallinen toiminta ei tyydytä yhteiskunnassa esiintyviä tarpeita.

Osin järjestöt myös toteuttavat julkisella rahoituksella palvelutuotantoa. Järjestöjen toiminnat täydentävät julkisia palveluita joko itsenäisinä palveluina tai osana palveluketjua tai -kokonaisuutta. Osa järjestöistä toimii myös markkinaehtoisten palvelujen tuottajina.

Hyvät kuulijat,

Järjestöt ovat nostaneet esiin huolen sote-uudistuksen mukanaan tuomista muutoksista ja on totta, että sote-uudistus vaikuttaa järjestöjen toimintaan. Toimintaympäristön muutos haastaa järjestöt rakentamaan yhteistyötä tule-vien hyvinvointialueiden kanssa ja uudistamaan yhteistyötään kuntien kanssa.

Sote-uudistus voi näyttäytyä järjestöille eri tavalla eri alueilla esimerkiksi alueen rakenteesta ja alueen järjestöjen organisoitumistavasta riippuen. Siksi järjestöjen keskinäinen yhteistyö on entistäkin tärkeämpää.

Sote-uudistuksessa järjestöjen merkitys on tunnistettu. Lausuntopalautteen perusteella hallituksen sote-esitystä muokattiin siten, että kunnan ja hyvin-vointialueen roolia järjestöjen toiminnan edellytysten edistämisessä vahvistettiin. Tähän haluttiin panostaa, koska järjestöillä on jatkossakin keskeinen rooli yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistajana sekä matalan kynnyksen palveluiden tuottajana.

Järjestöt tuottavat myös tärkeän osan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähtäävästä työstä. Monen haavoittuvassa tai heikossa asemassa olevan ihmisen näkökulmasta järjestöt ovat tärkeä kiintopiste yhteiskunnassa.

Vuonna 2021 STEA-avustuksissa sosiaali- ja terveysalan järjestöille painotetaankin erityisesti järjestöjen yhteistyön vahvistamista julkisen ja yksityisen sektorin kanssa. Tavoitteena on huomioida uusissa rakenteissa mahdollisimman hyvin ihmisten osallistumismahdollisuudet ja järjestöjen mahdollistama toiminta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ongelmia kohdanneiden auttamiseksi.

STEA käsittelee vuosittain noin 2800 avustushakemusta ja vuosittain noin 2000 avustuskohdetta ja 900 eri järjestöä saa myönteisen avustuspäätöksen.

Hyvä messuväki,

Järjestötyöllä on Suomessa pitkä historia. Ensimmäiset sosiaali- ja terveysalan järjestöt perustettiin jo 1800-luvulla. 1900-luvulla hyväntekeväisyysjärjestöjen toiminta organisoitui moderniksi keskusjärjestötoiminnaksi ja kansalaisten omaehtoiseksi vaikuttamis- ja vapaaehtoistoiminnaksi.

Monet nykyisin itsestään selvyytenä pidetyt julkisen sektorin palvelut ovat aikoinaan syntyneet sosiaali- ja terveysjärjestöjen kehittäminä ja tuottamina. Tänään ja huomenna näillä messuilla esiteltävät käytännöt ja toimintamallit ovat hyvä jatkumo tehdylle kehittämistyölle.

Järjestöillä on jatkossakin tärkeä rooli hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämisessä. Järjestöjen kautta ihmisillä on mahdollisuus olla aktiivisia, osallistua yhteiskunnan toimintaan, vapaaehtoistyöhön ja erilaisiin harrastuksiin.

Järjestötoiminta antaa yhteiskunnallisia vaikuttamismahdollisuuksia myös niille ihmisille, joiden ääni tulee muutoin heikosti kuulluksi. Tämä on tärkeä osa sosiaalisesti kestävää yhteiskuntaa.

Haluan kiittää teitä kaikkia osallistujia siitä työstä, jota teette hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden eteen Suomessa.

Toivotan oikein antoisia messupäiviä!

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen

Järjestömessujen ohjelman löydät kokonaisuudessaan tiistain ja keskiviikon Ohjelma-valikoista.